HYVÄÄ JOULUA!

25.12.2015

Hanget hohtavat kuin tuhannet timantit Pupu Isoloikan hyppiessä etsimässä viimevuotista ruokakätköään metsässä. Kohta on jouluaatto ja se kaipaa ystävää. Pian se näkeekin ladon, jossa ruokakätkö on. Mutta voi, joku on jo löytänyt sen, ladosta kuuluu vieno tuhina. Isoloikka näkee pienen pupuneidon nukkuvan puoleksi syöty porkkana vieressään. Aamun sarastaessa lumi peittää kaiken valkeaan vaippaansa ja pupu neitokin herää, se esittäytyy Pikku Käpäläksi. Sekin on etsinyt jouluksi ystävää. Ne päättävät jäädä viettämään yhdessä joulua ja jakaa ruokakätkön. Sillä loppujen lopuksi, jaettu ilo on moninkertainen ilo.


                                  

 

 

Takaisin »